Mun toᵢnne muštteškoada muštti̊zi̊: kāllazaj raᵢste čāra vānca, kietke-ni̊ɵde ki̊ɵnta. — Raᵢtte.
Kuhkāna ja oannāna, kāžni̊j pajkanas ki̊ɵsta. — Podzorni̊j tuᵢrpe.
Ki̊̄ᵢtte piellele pāᵢkke ki̊̄kt kiella-ālta oakkaᵢv. — Pieljevieške.
Mī taᵢstit pi̊k aᵢlmest? — Rieššaᵢt.
Kukemi̊s alm-māndaᵢst? — Či̊ɵkas.
Či̊̄ńč či̊ɵńčāla, aᵢlme kidles vāldač. — Či̊ɵkas.
Ajt’ aᵢln lejp-pielle. — Ajhta lī i̊ɵjve, vienc-lijn’ lī i̊ɵjv’ aᵢln.
Tost ti̊lpsaj, must čoksaj, ajht-uks-ńalma rajknatki̊ɵttep. — Lohk-āvaakk ja lohk.
Tāᵢlve poatta, son pi̊ɵjta; kiesse poatta, son ńealka. — Čāᵢcce-ki̊ntem-kukse.
C) Kuroptyovszkból (Ki̊ɵttem-jaᵢvre sijt).
Találós mesék.
Ri̊vte-roᵢsse, li̊ɵn-si̊̄nn-siejpe, turta karra. — Nivle ja si̊̄nn.
Ucc ki̊vki tuvnev kuᵢttijt. — Vi̊nk sieptamajn.
Ucc Ti̊ɵrχemaj ńička pijjele all sije, ičč taᵢle šilleš. — Čoᵢge.
Ki̊̄χt rievne vantta, kaska coñka. — Kāmgijt coñka.
Piejveaga li̊vjāla, jikka rajke ānna. — Ussi̊ zaloš.
I̊ɵjvedem āᵢke-loᵢnte krrta: χaž, χaž, χaž. — Nieskem.
Li̊̄men-lāᵢmpe oarra pajke nālla, ussi̊ᵢt jilla mom, mušt taᵢtte mī. — Aᵢlmest tāᵢste.
Či̊vjis čukka sizn moččis keatka. — Čaᵢlme-čāhptaj.
Kildini nyelvjárás.
Lovozerszkból (Lu-jaᵢvr sijt).
1. Kāllas ja ākaj īllin, īllin, cīlhkin: maᵢn mijji ī šaᵢnt aᵢlke? Sijji šaᵢnti aᵢlke: laᵢhke olmu, laᵢhke tāll; vḁᵢltij sīrreẟ, pārnajn oajvajt rott. Aččes iennes mḁksin, mḁksin ja tieñk puᵢttin. Son pārna mɵnij jāvra, jordan juᵢsti, kukχɵᵢlli čāᵢʒ-ielle. Čāᵢʒ-ielle pūdij: maᵢne kukχɵlk munɵ? — Tīñkijt pi̊tta. — Ton mank tun geačča jaᵢvr ɵvtel munɵ, taχ antam tīñkijt, i̊k mɵneńi ɵvtel munɵ, taχ mun poram
