Runokerä
Vuvvenaijat
Terveh, kuldu päiväine!
Terveh, tuuli lämmäine!
Terveh, taivas sinine!
Terveh, piäsköi-linduine!
Terveh, čomat kukkazet,
oman rannan koivuzet.
Lämmät sanat varustan,
kaikki teidy armastan!
Talvi
Kondii on, a kondiel turki.
Ylen lämmin kondien turki.
Panou lundu, ulvou tuuli,
vilu aigu meččäh tuli.
Jänöi vilul mukkii kiändäy.
Hirvel kodvu harpie pidäy.
Vaiku kondiel eule vilu,
pezäs kaiken talven viruu.
Lumi taivahaspäi heittyy,
valgiel kattiel pihat peittäy.
Linnat, hierut čomendau,
pimiet ehtät vallendau.
Lundu panou heittämättäh.
Lumiturkin vältämättäh
jogahine piäle panou,
vaiku pihapuoleh menöy.
Linduine
Minä istun ikkunalluo,
čuajuu juon.
Pihal pakkaine on kova,
vilu on.
Pertis lämmin, päčči lämbiey- huraittau.
Kuulen, kentah ikkunst’oklua plikuttau.
Pieni lindu leibiä kyzyy palazen.
- N’oki, sanon,
jyviä panen vakkazeh.
Anna lindu n’okkiu jyvät lämmikse,
Eläy hätken,
piästäy toukis kezäkse.
Kiža
Luajin lumikiämin
Vilun, kovan, silien.
Yksi - lykkiän,
Kaksi – tabuan,
Kolme - lendi korgiele,
Nelli – pakui tropale,
Mureni...
Uvvessah...
Luajin lumikiämin...
Tuldih kovat pakkazet,
Pidäy panna alazet,
Piäle turki panna,
Jalgah lämmät štanat.
Äski voitto čurata,
Lumoizile kižata,
Lundu labjal suomie,
Päivät pihal tölmie.
Kevät
Kevät meile tulou
Vähin-vähäzin.
Varavozin polgou
Lämmil jalgazil.
Pajutuhjuo koskou
Lämmil alazil,
Tuhjo andau vastah
Kukkii hobjazii.
Kevät hilläh tulou.
Ruaduo täydyy vie.
Pidäy talven jället
Ruokkie vihmuviel.
Jiäpuikot
Luhtas kylbiey kezoidu
Čiučoi hyväs mieles.
Lämmin nosti čiučoidu,
Talvi lähtöy iäres.
-Mindäh, puikot jiähizet,
Itkettö työ keviäl?
-Jiäjäh meis vai palazet
Pakkunemmo levol.
Čiučoi piädy kubaitti,
Andoi moižen nevvon: -
-Opastukkua lendämäh,
Älgiä ištuot levol.
Ei häi voija jiäpuikot
Lennellä kui linnut,
Sendäh paha mieli on,
Kyynälet vai tippuu.
Luhtu
Tuli kevät, päivü pastau,
Lumi sulau, igävyy.
Keskipihua suuri luhtu
Päivy päiviä levevyy.
Luhtas čiučoit siibii pestäh,
Laivoi työtäh brihačut.
Yöl dai päiväl autot juostah.
Uni oliš – havačut!
Luhtu čakkailehes, läikkyy:
Pahah kohtah ilmestyin.
Etgo lämbiä päivypastos,
Etgo muata hätkesty.
Hyvä olis piästä ojah,
Jogirandah matkata.
Toizien ojazienke yhtes
Kevät jiädy katkata.
Voimattomus
Voimatoi lapsi ei muannuh üöl.
Paha on olla voimattomal.
Eigo sua elostua, eigo sua lugie,
Lainuo vai rohtuo, lekarstvua tunge.
Juoksižin pihale, kižuažin lumoižil,
Očču on hiilavu, jallat gu puuhižet.
Pidi häi läževyö nengomal aigažel,
Kevät on tulemas, lämmin on, päiväžy.
Kezä
Meččäh kezäl kävymmö
Mandžoih, must’oih, vagoih.
Buolua kobral keriämmö
Poimiččuloih, rengilöih.
Kezä tävvel kämmenel
Meidy gostittau.
Lämmil kezäpäiväzil
Keriä, huolita!
Päiviä pastau, čirittäy,
Muan da ilman lämmittäy.
Räkki päivy, räkki yö,
Huodekses on räkki myös.
Hyvä olis viluzes,
Räkel uidua jogivies.
Sinikellozet
Sinikellozii lekuttau tuuli.
Vaiku kellozii minä en kuule.
Hatken kuudelin, ei kuulu iänii,
Kelle helistäh kukkazet pienet?
Kuultah helineh heinäzet niityl,
Taivas sinine, pin’oit da linnut!
Vihmu
Lähti vihmu hil’l’akkazin
Kävelemäh pihua myö.
Kastoi pihan, levon, kažin.
Tahtoi astua heinikös.
Kaččou – rippuu taulukko:
”Ei sua heinii pollettua!”
Vihmu oli kuundelii,
Heinät viettäh kuivettih.
Jyry
Vaikastuttih lehtet puuloin,
Pienet linnut peitytäh.
Mustu pilvi pitkil jalloil
Harpiu meijän hieruh päi.
Tulou jyrynke da vihman,
Tuldu išköy, pieksähes.
Ištunemmo muaman rinnal,
Sit se meidy koske ei.
Sygyzy
Tuuli pilvii ajau,
Tuuli truvis kajau,
Puuloin oksii katkou,
Syvyspäivy atkal.
Syvysvihmu pitky,
Ikkunst’oklat itkus.
Koivu sordau lehtii,
Ei sua lugie ehtie.
Meijän pihah tuli vilu,
Linnut lähtieh iäre.
Tuuli šelou koivun oksii,
Lehti muale vieröy.
Hallu pani čomat kukat,
Luhtu koin luo kylmi.
Čiučoi levon piäle lendi,
Pajostu ei kuulu.
Lehtet
Tuuli mečäs käveli,
Tuuli lehtii sordeli:
Pihl’jas – kirjavan,
Tuomes lehten muzavan,
Pajus pienen lehtyzen,
Koivus lehten kuldazen.
Jälgimäzen lehten huavas
Tuuli huolemattah koppai.
Linnun jytyi lendäy lehti,
Vieröy jallon alle.
Uidau luhtas toine lehti,
Tuuli sidä ajau.
Lehti lendäy, kiändäy mukkii,
Lehti juoksou troppua myö.
Sygyzynke kiistah nel’l’uou,
Kižuau vilun tuulenke.
Sygyzyn värilöih
Mualimen kastelen.
Omale kuvale
Värilöi ližäilen.
Koivuine tariččou
Minule keldastu,
Huavikko valliččou
Ilokse kuldastu.
Ruskiedu lahjoittau
Garbalo karju.
Ruspakon sevoittau
Pihlajan marju.
Lapsestus
Joga päiviä muilua pezen
Lämmäl viel.
Ylen lujah sidä hieron
Kammenil.
Pezei muilu, älä paku
Lattiele,
Eiga luajin uvven pezon
Sinule.
Tytti
Älä itke, tytti minun.
Nygöi jätän yksin sinun.
Eule aigua tyhjäh ruadoh,
Pidäy panna sovat kundoh.
Pestä pluat’at, štanizet,
Polvisukat, maikkazet,
Kouftat, jubkat, alazet,
Šuapkat, nenäpaikkazet.
Valan vetty vähäzen,
Otan muilua palazen,
Pezen, huuhton, puzerdan,
Sovat kuivah riputan.
Pihal päivy lämmittäy,
Tuulut sobii lekuttau.
Kuivat sovat ut’uužin.
Päivän kaiken hälizin.
Tytti minuu vuotteli,
Istui hil’l’ah, kuundeli.
Nygöi otan yskäh sen,
Pajatan da pagizen.
Kiža ”10 kudžuu”
Kymmene kudžuu on koirazel meijän.
Muamanke pihale puarakkai mennäh:
Sangiedu kaksi,
Rohkiedu kaksi,
Korgiedu kaksi,
Viizastu kaksi.
Jälgimäzet pienembät,
Kaikkii toizii čomembat.
Meijän čomat kukkazet
Avatah kai halvazet.
Tuuli odva hengittäy,
Halvazii se lekuttau.
Ehtäl čomat kukkazet
Salvatah kai halvazet.
Kukat piälöi painetah,
Hil’l’akkazin uinotah.
Vihmal bošit astuttih,
Luhtas jallat kastettih.
Kodih tulduu kuivattih
Kengi paikkazel,
Kengi ribuzel,
Kengi kulul alazel!
Minul jugei ei ole,
Huškuan miäčyn korgiele.
Pakkuu taivahaspäi miäččy,
Vieröy terväh pimieh meččäh.
Yksi – kaksi – kolme – nelli
Minä miäččyn eččoh nel’l’uon.
Päivy meni pilvih,
Kadoi tuuli meččäh,
Peitykkiä työ teriäm,
Minä teidy ečin.
Yksi, kaksi, kolme –
Älä seizo tuanpäi.
Kiža “Kondienpoigazet”
Mötit mečäs eletäh,
Puuloin keskes häilytäh.
Ihan nenga, ihan nenga
Puuloin keskes häilytäh.
Mötit metty ečitäh,
Piälöi omii punotah.
Ihan nenga, ihan nenga
Piälöi omii punotah.
Mötit puudu kallatah,
Yhtes metty n’ablitah.
Ihan nenga, ihan nenga
Yhtes metty n’ablitah.
Jälles sidä pläšitäh,
Käbäläzii nostetah.
Ihan nenga, ihan nenga
Käbäläzii nostetah.
Kiža ”Jänöi”
Ištuu jänöi harmaine,
Korvii lekuttau.
Nenga – nenga – nenga – nenga
Korvii lekuttau.
Käbäläzii jänöile
Pidäy lämmittiä.
Nenga – nenga – nenga – nenga
Pidäy lämmittiä.
Vilu jänöil ištuo on,
Rubei hyppimäh.
Nenga – nenga – nenga – nenga
Rubei hyppimäh.
Nälgy hukku tulemah,
Jänöi pagoh juoksemah.
Pajoine
Baju – baju – baju – bai
Siirry iäre reunalpäi,
Tulou harmai hukkaine,
Ottau sinuu bokkazes,
Ottau sinuu bokkazes,
Vedäy pimieh meččäzeh,
Vedäy pimieh meččäzeh,
Pajutuhjon čuppuzeh.
Kaži minun, kažine,
Kaži-harmai händäine.
Tule, kaži, ruadamah,
Lastu muata panemah.
Minä sinul kažile
Maksan ruavos vähäzen.
Annan maiduo padazen
Da vie leibiä palazen.
Baju-baju, l’uuli-l’uuli
Pertin čupus eläy hiiri.
Hiiri jyvöy muruzii,
Uinottelou lapsuzii.
Baju-baju-baju-bai.
L’uuli-l’uuli, baju-baju,
Sinä, koiru, älä hauku!
Sinä, lehmy, älä möngy!
Älä laula, kukkine,
Älä n’augu, kažine.
Uinuou meijän lapsuine,
Maguau muaman maksaine.
Ištuu kukki padazel,
Jagau kukki jyväzii:
Tämä jyvä – čiučoile,
Tämä jyvä varoile,
Tiazele pienele,
Harakale suurele,
Paras jyvä – kanale.
Pal’l’zil myö perrammo,
Kodii uuttu nostammo.
Joga päiviä seinät korgiem.
Levo pidäy kattua teriäm,
Suuri ikkun leikata,
Pertih uksi puhkata.
Da vie pieni uksi kažil,
Kaikis pienin meijän hiirel.
Juoksou hebo-kebjei kabju,
Läikkyy tuules pitky harju.
Nostau pölyn, on se ravei,
Juoksou hebo täytty vägie.
Arbaitukset
Meijän pieluksel on pitky händy,
Pienet korvazet da silei karvu.
Toiči pielus händiä viuhkuttau,
Toiči vienol iänel pajuo pajattau.
Kebjei kabju mečäs astuu,
Ylbieh piädy kandau.
Älä puutu hukku vastah
Suurel sarvel andau.
Täyzi vetty,
Levottah seizou kodi.
Kačotah seinis läbi eläjät,
Ylen hyvät uidajat.
Tabuan čyötön, vetty juon,
Leivänmuruu päivän syön,
A sit munin jäiččazen,
Anna syvväh lapsuzet.
Čoma kodi seibähäs
Lendäi kaččou ikkunas.
Kodii tuuli lekuttau,
Pienii lapsii uinottau.
Šliäppy piäs, on pitky nenä,
Olen minä raudaine.
Terväh minä menen seinäh,
Eččikkiä vai pal’l’aine.
Mustem toizii linduloi
Pellol eččiy čyöttölöi,
Kruakkau tävvel keroil
Valgei n’okku varoi.
Häilyttäy piädy akkaine,
Čoma ruskei paikkaine.
Ken siiriči astuu,
Kumardazes vastah.
Aiga neidine, pluat’t’u valgeihut.
Pluat’an heitti,
Nyblät jiädih.
Vieröy mečäs kerä,
Kerä niegloin kele,
Mečästämäh kävyy,
Hiirii yölöil tabuau.
Ken Uuttu Vuottu vaste
Huavon kele astuu,
Huavos lahjua kandau,
Lapsile net andau.
Pakkasukko huolittau
Vedäy regyös huavuo.
Täyzi huavo lapsih näh
Ihalmuo da iluo.
Minul äijy ruaduo on:
Katan valgiel hurstil muan,
Luajin sildua jogiloih,
Piirän kirjua ikkunoih.
Piälailleh rippuu,
Päivypastos tippuu.
Eigo minuu kazvatettu,
Eigo minuu syötetty,
Lumes minuu kiännettih,
Vastu kädeh annettih.
Pyöräkkö, pyöräkkö,
Kuldaine bokku
Kuuzien tuakse vieröy,
Huondeksessah uinuou.
A gu nouzou – muhahtah,
Muailmu kai kajahtah.