Paṭhamasaṅghādiseso

From Wikisource
Jump to navigation Jump to search

Saṅghādisesakaṇḍo.[edit]

3. Terasakaṃ.

Ime kho panāyasmanto terasa saṅghādisesā dhammā uddasaṃ āgacchanti.

3. 1. Paṭhamasaṅghādiseso.

1. Tena samayena buddho bhagavā sāvatthiyaṃ viharati jetavane anāthapiṇḍikassa ārāme. Tena kho pana samayena āyasmā seyyasako anabhirato brahmacariyaṃ carati. So tena kiso hoti lukho dubbaṇṇo uppaṇḍuppaṇḍukajāto dhamanisanthatagatto. 2. Addasā kho āyasmā udāyī āyasmantaṃ seyyasakaṃ kisaṃ lukhaṃ dubbaṇṇaṃ uppaṇḍuppaṇḍukajātaṃ dhamanisanthatagattaṃ. Disvāna āyasmantaṃ seyyasakaṃ etadavoca: "kissa tvaṃ āvuso seyyasaka, kiso lūkho dubbaṇṇo uppaṇḍuppaṇḍukajāto dhamanisanthatagatto. Kacci no tvaṃ āvuso seyyasaka, anabhirato brahmacariyaṃ carasī"ti. 'Evamāvuso'ti. 'Tena hi tvaṃ āvuso seyyasaka yāvadatthaṃ bhuñja, yāvadatthaṃ supa, yāvadatthaṃ nahāya, yāvadatthaṃ bhuñjitvā yāvadatthaṃ supitvā yāvadatthaṃ nāhāyitvā yadā te anabhirati uppajjati, rāgo cittaṃ anuddhaṃseti, tadā hatthena upakkamitvā asuciṃ mocehī'ti. "Kinnu kho āvuso kappati evarūpaṃ kātu"nti. 'Āma āvuso, ahampi evaṃ karomi'ti.

3. Atha kho āyasmā seyyasako yāvadatthaṃ bhuñji, yāvadatthaṃ supi, yāvadatthaṃ nahāyi. Yāvadatthaṃ bhuñjitvā yāvadatthaṃ supitvā yāvadatthaṃ nahāyitvā, yadā anabhirati uppajjati, rāgo cittaṃ anuddhaṃseti, tadā hatthena upakkamitvā asuciṃ moveti. Atha kho āyasmā seyyasako aparena samayena vaṇṇavā ahosi pīṇindriyo pasannamukhavaṇṇo vippasannachavivaṇṇo.

4. Atha kho āyasmato seyyasakassa sahāyakā bhikkhu āyasmantaṃ seyyasakaṃ etadavocuṃ: "pubbe kho tvaṃ āvuso seyyasakaṃ kiso ahosi lūkho dubbaṇṇo uppaṇḍuppaṇḍukajāto dhamanisanthatagatto. So 'dāni tvaṃ etarahi vaṇṇavā pīṇindriyo [PTS Page 111] [\q 111/] pasannamukhavaṇṇo vippasannachavivaṇṇo. Kinnu kho tvaṃ āvuso seyyasaka bhesajjaṃ karosī" 'ti na kho ahaṃ āvuso bhesajjaṃ karomi. Api cāhaṃ yāvadatthaṃ bhuñjāmi, yāvadatthaṃ supāmi, yāvadatthaṃ nahāyāmi, yāvadatthaṃ bhuñjitvā yāvadatthaṃ supitvā yāvadatthaṃ nahāyitvā, yadā me anabhirati uppajjati, rāgo cittaṃ anuddhaṃseti, tadā hatthena uppakkamitvā asuciṃ mocemī'ti. 'Kiṃ pana tvaṃ āvuso seyyasaka yene'va hatthena saddhādeyyaṃ bhuñjasi, tene'va hatthena upakkamitvā asuciṃ mocesīti. 'Evamāvuso'ti. Ye te bhikkhū appicchā te ujjhāyanti khīyanti vipācenti: 'kathaṃ hi nāma āyasmā seyyasako hatthena upakkamitvā asuciṃ mocessatī'ti. Atha kho te bhikkhū āyasmantaṃ seyyasakaṃ anekapariyāyena vigarahitvā bhagavato etamatthaṃ ārocesuṃ.

5. Atha kho bhagavā etasmiṃ nidāne etasmiṃ pakaraṇe bhikkhusaṅghaṃ sannipātāpetvā āyasmantaṃ seyyasakaṃ paṭipucchi: "saccaṃ kīra tvaṃ seyyasaka hatthena upakkamitvā asuciṃ mocesī" ti. 'Saccaṃ bhagavā' vigarahi buddho bhagavā "ananucchaviyaṃ moghapurisa ananulomikaṃ appatirūpaṃ assāmaṇakaṃ akappiyaṃ akaraṇīyaṃ, kathaṃ hi nāma tvaṃ moghapurisa hatthena upakkamitvā asuciṃ mocessasi. Nanu mayā moghapurisa anekapariyāyena virāgāya dhammo desito no sarāgāya, visaññogāya dhammo desito no saññogāya, anupādānāya dhammo desito no saupādānāya. Tattha nāma tvaṃ moghapurisa mayā virāgāya dhamme desite sarāgāya cetessasi. Visaññegāya dhamme desite saññogāya cetessasi. Anupādānāya dhamme desite saupādānāya cetessasi. Nanu mayā moghapurisa anekapariyāyena rāgavirāgāya dhammo desito, madanimmadanāya, pipāsavinayāya, ālayasamugghātāya, vaṭṭūpacchedāya, taṇhakkhayāya, virāgāya, nirodhāya, nibbāṇāya dhammo desito. Nanu mayā moghapurisa anekapariyāyena kāmānaṃ pahānaṃ akkhātaṃ, kāmasaññānaṃ pariññā akkhātā, kāmapipāsānaṃ paṭivinayo akkhāto, kāmavitakkānaṃ samugghāto akkhāto, kāmaparilāhānaṃ vūpasamo akkhāto. Netaṃ moghapurisa appasannānaṃ vā pasādāya pasannānaṃ vā bhiyyobhāvāya. Atha khvetaṃ moghapurisa appasannānañceva appasādāya pasannānañca ekaccānaṃ aññathattāyā"ti.

6. Atha kho bhagavā āyasmantaṃ [PTS Page 112] [\q 112/] seyyasakaṃ anekapariyāyena vigarahitvā dubharatāya -pe- evañca pana bhikkhave imaṃ sikkhāpadaṃ uddiseyyātha:

"Sañcetanikā sukkavisaṭṭhi-1. Saṅghādiseso" ti.

Evañcidaṃ bhagavatā bhikkhūnaṃ sikkhāpadaṃ paññattaṃ hoti.

(Paṭhamapaññatti. )

7. Tena kho pana samayena bhikkhū paṇitāni bhojanāni bhuñjitvā muṭṭhassatī asampajānā niddaṃ okkamanti. Tesaṃ muṭṭhassatīnaṃ asampajānānaṃ niddaṃ okkamantānaṃ supinantena asuci muccati. Tesaṃ kukkuccaṃ ahosi: "bhagavatā sikkhāpadaṃ paññattaṃ sañcetanikā sukkavisaṭṭhi saṅghādiseso"ti. 'Ambhākañca supinantena asuci muccati. Atthi cettha cetanā labbhā"ti. "Kacci nū kho mayaṃ saṅghādisesaṃ āpattiṃ āpannā"ti. Bhagavato etamatthaṃ ārocesuṃ. "Atthesā bhikkhave cetanā, sā ca kho abbohārikā"ti. Evañca pana bhikkhave imaṃ sikkhāpadaṃ uddiseyyātha:

"Sañcetanikā sukkavisaṭṭhi aññatra supinantā sṅghādiseso"ti.

(Dutiyapaññatti. )

8. Sañcetanikā'ti jānanto sañjānanto cecca abhivitaritvā vītikkamo.

Sukkanti dasasukkāni: nīlaṃ pītaṃ lohitakaṃ odātaṃ takkavaṇṇaṃ dakavaṇṇaṃ telavaṇṇaṃ khīravaṇṇaṃ dadhivaṇṇaṃ sappivaṇṇaṃ.

Visaṭṭhīti ṭhānato cāvanaṃ vuccati visaṭṭhiti.

Aññatra supinantā'ti ṭhapetvā supinantaṃ.

Saṅghādiseso'ti saṅgho'va tassā āpattiyā parivāsaṃ deti, mūlāya paṭikkassati, mānattaṃ deti, abbheti. Na sambahūlā na ekapuggalo. Tena vuccati saṅghādiseso'ti. Tasse'va āpattinikāyassa nāmakammaṃ adhivacanaṃ. Tena'pi vuccati saṅghādiseso'ti.

9. Ajjhattarūpe moceti, bahiddhārūpe moceti, ajjhattabahiddhārūpe moceti, ākāse kaṭiṃ kampento moceti, rāgupatthamhe moceti, vaccūpatthamhe moceti, passāvūpatthamhe moceti, vātupatthamhe moceti, uccāliṅgapāṇakadaṭṭhūpatthambhe moceti, ārogyatthāya moceti, sukhatthāya moceti, bhesajjatthāya moceti, dānatthāya moceti, [PTS Page 113] [\q 113/] puññatthāya moceti, yaññatthāya moceti, saggatthāya moceti, bījatthāya moceti, vīmaṃsatthāya moceti, davatthāya moceti, nīlaṃ moceti, pītakaṃ moceti, lohitakaṃ moceti, odātaṃ moceti, takkavaṇṇaṃ moceti, dakavaṇṇaṃ moceti, telavaṇṇaṃ moceti, khīravaṇṇaṃ moceti, dadhivaṇṇaṃ moceti, sappivaṇṇaṃ moceti.

1. Sukkavissaṭṭhi; machasaṃ


10. Ajjhattarūpe'ti ajjhattaṃ upādinne rūpe. Bahiddhārūpe'ti bahiddhā upādinne vā anupādinne vā. Ajjhattabahiddhārūpe'ti tadubhaye Ākāse kaṭiṃ kampenno'ti ākāse vāyamantassa aṅgajātaṃ kammanīyaṃ hoti. Rāgupatthambhe'ti rāgena pīḷitassa aṅgajātaṃ kammanīyaṃ hoti. Vaccūpatthambhe'ti vaccena pīḷitassa aṅgajātaṃ kammanīyaṃ hoti. Passāvūpatthambhe'ti passāvena pīḷitassa aṅgajātaṃ kammanīyaṃ hoti. Vātupatthambhe'ti vātena pīḷitassa aṅgajātaṃ kammanīyaṃ hoti. Uccāliṅgapāṇakadaṭṭhūpatthambhe'ti uccāliṅgapāṇakadaṭṭhena aṅgajātaṃ kammanīyaṃ hoti. Ārogyatthāyā'ti ārogo bhavissāmi; Sukhatthāyā'ti sukhaṃ vedanaṃ uppādessāmi; Bhesajjatthāyā'ti bhesajjaṃ bhavissati; Dānatthāyā'ti dānaṃ dassāmi; Puññatthāyā'ti puññaṃ bhavissati; Yaññatthāyā'ti yaññaṃ yajissāmi; Saggatthāyā'ti saggaṃ gamissāmi; Bījatthāyā'ti bījaṃ bhavissati; Vīmaṃsatthāyā'ti nīlaṃ bhavissati -pe- sappivaṇṇaṃ bhavissati; Davatthāyā'ti biḍḍādhippāyo.

11. Ajjhattarūpe ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādi sesassa. Bahiddhārūpe ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Ajjhattabahiddhārūpe ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Ākāse kaṭiṃ kampento ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Rāgupatthambhe ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

Vaccūpatthambhe ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Passāvupatthambhe ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Vātupatthambhe ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Uccāliṅgapāṇakadaṭṭhupatthambhe ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

12. Ārogyatthāya ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Sukhatthāya ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Bhesajjatthāya ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Dānatthāya ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Puññatthāya ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Yaññatthāya ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Saggatthāya ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Bījatthāya ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Vīmaṃsatthāya ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Davatthāya ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

13. Nīlaṃ ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Pītakaṃ -pe- lohitataṃ -pe- odātaṃ -pe- takkavaṇṇaṃ -pedakavaṇṇaṃ -pe- telavaṇṇaṃ -pe- khīravaṇṇaṃ -pedadhivaṇṇaṃ -pesappivaṇṇaṃ ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

[PTS Page 114] [\q 114/] Suddhikaṃ niṭṭhitaṃ

14. Ārogyatthañca sukhatthañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Ārogyatthañca bhesajjatthañca -pe-ārogatthañca dānatthañca -pe-ārogyatthañca puññatthañca -pe-ārogyatthañca yaññatthañca -pe- ārogyatthañca saggatthañca -pe- ārogyatthañca bījatthañca -pe-ārogyatthañca vīmaṃsatthañca -pe- ārogyatthañca davatthañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Ekamūlakassa khaṇḍacakkaṃ niṭṭhitaṃ [BJT Page 266] [\x 266/]

15. Sukhatthañca bhesajjatthañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Sukhatthañca dānatthañca -pe- sukhatthañca puññatthañca -pe- sukhatthañca yaññatthañca -pe-sukhatthañca saggatthañca -pe-sukhatthañca bījatthañca -pe- sukhatthañca vīmaṃsatthañca -pe-sukhatthañca davatthañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Sukhatthañca ārogyatthañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

16. Bhesajjatthañca dānatthañca -pe- bhesajjatthañca puññatthañca -pe-bhesajjatthañca yaññatthañca -pe- bhesajjatthañca saggatthañca -pe-bhesajjatthañca bījatthañca -pe- bhesajjatthañca vīmaṃsatthañca -pe-bhesajjatthañca davatthañca ceteti upakkamati, muccati, āpatti saṅghādisesassa. Bhesajjatthañca ārogyatthañca -pe-bhesajjatthañca sukhatthañca ceteti, upakkamati, muccati āpatti saṅghādisesassa.

17. Dānatthañca puññatthañca -pe- dānatthañca yaññatthañca -pe-dānatthañca saggatthañca -pe- dānatthañca bījatthañca -pe-dānatthañca vīmaṃsatthañca -pe- dānatthañca davatthañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Dānatthañca ārogyatthañca -pe-dānatthañca sukhatthañca -pe- dānatthañca bhesajjatthañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

18. Puññatthañca yaññatthañca -pe- puññatthañca saggatthañca -pe-puññatthañca bījattañca -pe- puññatthañca vīmaṃsatthañca -pe-puññatthañca davatthañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Puññatthañca ārogyatthañca -pe- puññatthañca sukhatthañca -pe- puññatthañca bhesajjatthañca -pe- puññatthañca dānatthañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

19. Yaññatthañca saggatthañca -pe- yaññatthañca bījatthañca -pe-yaññatthañca vīmaṃsatthañca -pe- yaññatthañca davatthañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Yaññatthañca ārogyatthañca -pe- yaññatthañca sukhatthañca -pe- yaññatthañca bhesajjatthañca -pe- yaññatthañca dānatthañca -pe- yaññatthañca puññatthañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

20. Saggatthañca bījatthañca -pe- saggattha -pe- saggatthañca -pe- saggatthañca davatthañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Saggatthañca -pe- ārogyatthañca -pe-saggatthañca sukhatthañca -pe- saggatthañca bhesajjatthañca -pesaggatthañca dānatthañca -pe-saggatthañca puññatthañca -pesaggatthañca yaññatthañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

[BJT Page 268] [\x 268/] 21. Bījatthañca vīmaṃsatthañca -pe- bījatthañca davatthañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Bījatthañca ārogyatthañca -pe- bījatthañca sukhatthañca -pe-bījatthañca bhesajjatthañca -pe-bījatthañca dānatthañca -pe- bījatthañca puññatthañca -pe-bījatthañca yaññatthañca -pe- bījatthañca saggatthañca ceteti upakkamati, muccati, āpatti saṅghādisesassa.

22. Vīmaṃsatthañca davatthañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Vīmaṃsatthañca ārogyatthañca -pe- vīmaṃsatthañca sukhatthañca -pe- vīmaṃsatthañca bhesajjatthañca -pe- vīmaṃsatthañca dānatthañca -pe- vīmaṃsatthañca puññatthañca -pe-vīmaṃsatthañca yaññatthañca -pe- vīmaṃsatthañca saggatthañca -pe- vīmaṃsatthañca bījatthañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

23. Davatthañca ārogyatthañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Dvatthañca sukhatthañca -pe- dvatthañca bhesajjatthañca, -pe- dvatthañca dānatthañca, -pe-dvatthañca puññatthañca, -pe-dvatthañca yaññatthañca, dvatthañca saggatthañca, -pe-dvatthañca bījatthañca, -pe- dvatthañca vīmaṃsatthañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

Ekamūlakassa baddhacakkaṃ.

Saṅkhittaṃ

Ekamūlakassa cakkapeyyālaṃ niṭṭhitaṃ.

24. Ārogyatthañca sukhatthañca bhesajjatthañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. -Pe- ārogyatthañca sukhatthañca davatthañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

Dumūlakassa khaṇḍacakkaṃ niṭṭhitaṃ.

25. Sukhatthañca bhesajjatthañca dānatthañca ceteti upakkamati muccati āpatti saṅghādisesassa. -Pe- sukhatthañca bhesajjatthañca davatthañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Sukhatthañca bhesajjatthañca ārogyatthañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

Dumūlakassa baddhacakkaṃ.

Saṅkhittaṃ.


26. Vīmaṃsatthañca davatthañca ārogyatthañca ceteti upakkamati muccati āpatti saṅghādisesassa. -Pe- vīmaṃsatthañca davatthañca sukhatthañca -pe- vīmaṃsatthañca davatthañca bījatthañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

Dumūlakaṃ niṭṭhitaṃ.

27. Timūlakampi catumūlakampi pañcamūlakampi chamūlakampi sattamūlakampi aṭṭhamūlakampi navamūlakampi evameva vitthāretabbaṃ.

Idaṃ sabbamūlakaṃ:

28. Ārogyatthañca sukhatthañca bhesajjatthañca dānatthañca puññatthañca yaññatthañca saggatthañca bījatthañca vīmaṃsatthañca davatthañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

Sabbamūlakaṃ niṭṭhitaṃ.

Cakkapeyyālaṃ niṭṭhitaṃ.

29. Nīlañca pītakañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Nīlañca lohitakañca -pe- nīlañca odātañca -pe-nīlañca takkavaṇṇañca -pe- nīlañca dakavaṇṇañca, -pe-nīlañca telavaṇṇañca, -pe- nīlañca khīravaṇṇañca, -pe- nīlañca dadhivaṇṇañca, -pe- nīlañca sappīvaṇṇañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

Ekamūlakassa khaṇḍacakkaṃ.

30. Pītakañca lohitakañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Pītakañca odātañca -pe- pītakañca takkavaṇṇañca -pe-pītakañca dakavaṇṇañca, -pe- pītakañca telavaṇṇañca, -pe-pītakañca khīravaṇṇañca, -pe- pītakañca dadhivaṇṇañca, -pe-pītakañca sappīvaṇṇañca pītakañca nīlañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

Ekamūlakassa baddhacakkaṃ.

31. Lohitakañca odātañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Lohitakañca takkavaṇṇañca -pe- lohitakañca dakavaṇṇañca, -pe- lohitakañca telavaṇṇañca, -pe- lohitakañca khīravaṇṇañca, -pe- lohitakañca dadhivaṇṇañca, -pe- lohitakañca sappīvaṇṇañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

32. Odātañca takkavaṇṇañca -pe- odātañca dakavaṇṇañca, -pe-odātañca telavaṇṇañca, -pe- odātañca khīravaṇṇañca, -pe-odātañca dadhivaṇṇañca, -pe- odātañca sappīvaṇṇañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Odātañca nīlañca -pe-odātañca pītakañca -pe-odātañca lohitakañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

33. Takkavaṇṇañca dadhivaṇṇañca, -pe- takkavaṇṇañca telavaṇṇañca, -pe- takkavaṇṇañca khīravaṇṇañca, -pe- takkavaṇṇañca dadhivaṇṇañca, -pe-takkavaṇṇañca sappīvaṇṇañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Takkavaṇṇañca nīlañca -pe- takkavaṇṇañca pītakañca -pe-takkavaṇṇañca lohitakañca -pe- takkavaṇṇañca odātañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

34. Dakavaṇṇañca telavaṇṇañca, -pe- dakavaṇṇañca khīravaṇṇañca, -pe-dakavaṇṇañca dadhivaṇṇañca, -pe- dakavaṇṇañca sappīvaṇṇañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Dakavaṇṇañca nīlañca -pe-dakavaṇṇañca pītakañca -pe-dakavaṇṇañca lohitakañca -pe-dakavaṇṇañca odātañca -pe-dakavaṇṇañca takkavaṇṇañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

35. Telavaṇṇañca, khiravaṇṇañca, -pe-telavaṇṇañca dadhivaṇṇañca, -pe-telavaṇṇañca sappīvaṇṇañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Telavaṇṇañca nīlañca -pe- telavaṇṇañca pītakañca -pe-telavaṇṇañca lohitakañca -pe- telavaṇṇañca odātañca -pe-telavaṇṇañca takkavaṇṇañca -pe- telavaṇṇañca dakavaṇṇañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. 36. Khiravaṇṇañca, dadhivaṇṇañca, -pe- khīravaṇṇañca sappīvaṇṇañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Khīravaṇṇañca nīlakañca -pe-khīravaṇṇañca pītakañca -pe-khīravaṇṇañca lohitakañca -pe- khīravaṇṇañca odātañca -pe- khīravaṇṇañca takkavaṇṇañca -pe-khīravaṇṇañca dakavaṇṇañca khīravaṇṇañca telavaṇṇañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

37. Dadhivaṇṇañca, sappīvaṇṇañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Dadhivaṇṇañca nīlakañca -pe- dadhivaṇṇañca pītakañca -pe- dadhivaṇṇañca lohitakañca -pe- dadhivaṇṇañca odātañca -pe-dadhivaṇṇañca takkavaṇṇañca -pe- dadhivaṇṇañca takkavaṇṇañca dadhivaṇṇañca telavaṇṇañca dadhivaṇṇañca khīravaṇṇañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

38. Sappīvaṇṇaṃ ca nīlaṃ ca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Sappivaṇṇañca pītakañca -pe- sappivaṇṇañca lohitakañca -pe- sappivaṇṇañca odātañca -pe-sappivaṇṇañca takkavaṇṇañca -pe- sappivaṇṇañca dakavaṇṇañca sappivaṇṇañca telavaṇṇañca sappivaṇṇañca khīravaṇṇañca sappivaṇṇañca dadhivaṇṇañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

Ekamūlakassa baddhacakkaṃ niṭṭhitaṃ.

39. Nīlañca pītakañca lohitañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Nīlañca pītakañca odātakañca -pe- nīlañca pītakañca sappivaṇṇañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

Dumūlakassa khaṇḍacakkaṃ.

40. Pītakañca lohitañca odātañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. -Pe- pītakañca lohitakañca sappivaṇṇañca -pe-pītakañca lohitakañca nīlakañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

Dumūlakassa baddhacakkaṃ. 41. Dadhivaṇṇañca sappivaṇṇañca nīlañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. -Pedadhivaṇṇañca sappivaṇṇañca khīravaṇṇañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

Dumūlakaṃ niṭṭhitaṃ 42. Timūlakampi catumūlakampi pañcamūlakampi chamūlakampi sattamūlakampi aṭṭhamūlakampi navamūlakampi evameva vitthāretabbaṃ.

Idaṃ sabbamūlakaṃ:

43. Nīlañca pītakañca lohitakañca odātañca takkavaṇṇañca dakavaṇṇañca telavaṇṇañca khīravaṇṇañca dadhivaṇṇañca sappivaṇṇañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Sabbamūlakaṃ niṭṭhitaṃ

44. Ārogyatthañca nīlañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Ārogyatthañca sukhatthañca nīlañca pītakañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. Ārogyatthañca sukhatthañca bhesajjatthañca nīlañca pītakañca lohitakañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa. -Pe- sappivaṇṇaṃ ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

Ubhatovaḍḍhakaṃ evameva [PTS Page 115] [\q 115/] netabbaṃ-1.

45. Ārogyatthañca sukhatthañca bhesajjatthañca dānatthañca puññatthañca yaññatthañca saggatthañca bījatthañca vīmaṃsatthañca davatthañca nīlañca pītakañca lohitakañca odātakañca takkavaṇṇañca dakavaṇṇañca telavaṇṇañca khīravaṇṇañca dadhivaṇṇañca sappivaṇṇañca ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa.

Missakacakkaṃ niṭṭhitaṃ

46. Nīlaṃ mocessāmīti ceteti upakkamati, pītakaṃ muccati, āpatti saṅghādisesassa. Nīlaṃ mocessāmiti ceteti upakkamati lohitakaṃ -pe- odātaṃ -pe- takkavaṇṇaṃ -pe- dakavaṇṇaṃ -pe- telavaṇṇaṃ -pe- khīravaṇṇaṃ -pe- dadhivaṇṇaṃ -pe-sappivaṇṇaṃ muccati, āpatti saṅghādisesassa.

Khaṇḍacakkaṃ niṭṭhitaṃ 47. Pītakaṃ mocessāmīti ceteti upakkamati, lohitakaṃ muccati, āpatti saṅghādisesassa. Pītakaṃ mocessāmiti ceteti upakkamati odātaṃ -pe- takkavaṇṇaṃ -pe- dakavaṇṇaṃ -pe-telavaṇṇaṃ -pe-khīravaṇṇaṃ -pe- dadhivaṇṇaṃ -pe-sappivaṇṇaṃ -pe- nīlaṃ muccati, āpatti saṅghādisesassa.

Baddhacakkaṃ Mūlaṃ saṅkhittaṃ

1. Vaḍḍhetabbaṃ. Machasa.

48. Sappivaṇṇaṃ mocessāmīti ceteti upakkamati, nīlaṃ muccati, āpatti saṅghādisesassa. Sappivaṇṇaṃ mocessāmiti ceteti upakkamati pītakaṃ -pe- lohitakaṃ -pe- odātaṃ -petakkavaṇṇaṃ -pe-dakavaṇṇaṃ -pe- telavaṇṇaṃ -pekhīravaṇṇaṃ -pe-dadhivaṇṇaṃ muccati, āpatti saṅghādisesassa.

Kucchicakkaṃ niṭṭhitaṃ

49. Pītakaṃ mocessāmīti ceteti upakkamati, nīlaṃ muccati, āpatti saṅghādisesassa. Lohitakaṃ -pe- odātaṃ -petakkavaṇṇaṃ -pe-dakavaṇṇaṃ -pe-telavaṇṇaṃ -pe-khīravaṇṇaṃ -pe-dadhivaṇṇaṃ -pe- sappivaṇṇaṃ mocessāmīti ceteti upakkamati nīlaṃ muccati, āpatti saṅghādisesassa.

Pīṭṭhicakkassa paṭhamaṃ gamanaṃ niṭṭhitaṃ

50. Lohitakaṃ mocessāmīti ceteti upakkamati, pītakaṃ muccati, āpatti saṅghādisesassa. Odātaṃ -pe- takkavaṇṇaṃ -pe- dakavaṇṇaṃ -pe-telavaṇṇaṃ -pe- khīravaṇṇaṃ-pe- dadhivaṇṇaṃ -pe- sappivaṇṇaṃ -pe- nīlaṃ mocessāmīti ceteti upakkamati pītakaṃ muccati, āpatti saṅghādisesassa.

Piṭṭhicakkassa dutiyaṃ gamanaṃ niṭṭhitaṃ

51. Odātaṃ mocessāmiti ceteti upakkamati lohitakaṃ muccati, āpatti saṅghādisesassa. Takkavaṇṇaṃ -pe- dakavaṇṇaṃ -pe- telavaṇṇaṃ -pe- khīravaṇṇaṃ -pe-dadhivaṇṇaṃ -pe-sappivaṇṇaṃ -pe- nīlaṃ -pe- pītakaṃ mocessāmiti ceteti upakkamati. Lohitakaṃ muccati, āpatti saṅghādisesassa.

Piṭṭhicakkassa tatiyaṃ gamanaṃ niṭṭhitaṃ

52. Takkavaṇṇaṃ mocessāmiti ceteti upakkamati odātaṃ muccati, āpatti saṅghādisesassa. Dakavaṇṇaṃ -pe- telavaṇṇaṃ -pe- khīravaṇṇaṃ -pe- dadhivannaṃ -pe-sappivaṇṇaṃ -pe- nīlaṃ -pe- pītakaṃ -pe-lohitakaṃ mocessāmīti ceteti upakkamati, odātaṃ muccati, āpatti saṅghādisesassa.

Piṭṭhicakkassa catutthaṃ gamanaṃ niṭṭhitaṃ

53. Dakavaṇṇaṃ mocessāmiti ceteti upakkamati, takkavaṇṇaṃ muccati, āpatti saṅghādisesassa. Telavaṇṇaṃ -pe- khīravaṇṇaṃ -pe- dadhivaṇṇaṃ -pe- sappivaṇṇaṃ -pe-nīlaṃ -pe- pītakaṃ -pe-lohitakaṃ -pe-odātaṃ mocessāmiti ceteti upakkamati, takkavaṇṇaṃ muccati, āpatti saṅghādisesassa. Piṭṭhicakkassa pañcamaṃ gamanaṃ niṭṭhitaṃ.

54. Telavaṇṇaṃ mocessāmiti ceteti upakkamati, dakavaṇṇaṃ muccati, āpatti saṅghādisesassa. Khīravaṇṇaṃ -pe- dadhivaṇṇaṃ -pe- sappivaṇṇaṃ -pe- nīlaṃ -pe-pītakaṃ -pe- lohitakaṃ -pe- odātaṃ -pe-takkavaṇṇaṃ mocessāmīti ceteti upakkamati, dakavaṇṇaṃ muccati, āpatti saṅghādisesassa.

Piṭṭhicakkassa chaṭṭhaṃ gamanaṃ niṭṭhitaṃ

55. Khīravaṇṇaṃ mocessāmiti ceteti upakkamati, telavaṇṇaṃ muccati, āpatti saṅghādisesassa. Dadhivaṇṇaṃ -pe- sappivaṇṇaṃ -pe- nīlaṃ -pe- pītakaṃ -pe-lohitakaṃ -pe- odātaṃ -pe-takkavaṇṇaṃ -pe-dakavaṇṇaṃ mocessāmīti ceteti upakkamati telavaṇṇaṃ muccati, āpatti saṅghādisesassa.

Piṭṭhicakkassa sattamaṃ gamanaṃ niṭṭhitaṃ.

56. Dadhivaṇṇaṃ mocessāmīti ceteti upakkamati, khīravaṇṇaṃ muccati, āpatti saṅghādisesassa. Sappivaṇṇaṃ -pe- nīlaṃ -pe-pītakaṃ -pe-lohitakaṃ -pe-odātaṃ -pe- takkavaṇṇaṃ -pe-dakavaṇṇaṃ -pe-telavaṇṇaṃ mocessāmīti ceteti upakkamati, khīravaṇṇaṃ muccati, āpatti saṅghādisesassa.

Piṭṭhicakkassa aṭṭhamaṃ gamanaṃ niṭṭhitaṃ.

57. Sappivaṇṇaṃ mocessāmiti ceteti upakkamati dadhivaṇṇaṃ muccati, āpatti saṅghādisesassa. Nīlaṃ -pe- pītakaṃ -pe-lohitakaṃ -pe-odātaṃ -pe-takkavaṇṇaṃ -pe- dakavaṇṇaṃ -pe-telavaṇṇaṃ -pe-khīravaṇṇaṃ mocessāmīti ceteti upakkamati, dadhivaṇṇaṃ muccati, āpatti saṅghādisesassa.

Piṭṭhicakkassa navamaṃ gamanaṃ niṭṭhitaṃ

[BJT Page 282] [\x 282/]

58. Nīlaṃ mocessāmīti ceteti upakkamati, sappivaṇṇaṃ muccati, āpatti saṅghādisesassa. Pītakaṃ -pe- lohitakaṃ -pe- odātaṃ -pe- takkavaṇṇaṃ -pe-dakavaṇṇaṃ -pe- telavaṇṇaṃ -pe-khīravaṇṇaṃ -pe- dadhivaṇṇaṃ mocessāmīti ceteti upakkamati, sappivaṇṇaṃ muccati, āpatti saṅghādisesassa.

Piṭṭhicakkassa dasamaṃ gamanaṃ niṭṭhitaṃ piṭṭhicakkaṃ niṭṭhitaṃ

59. [PTS Page 116] [\q 116/] ceteti upakkamati muccati, āpatti saṅghādisesassa; Ceteti upakkamati na muccati, āpatti thullaccayassa; Ceteti na upakkamati na muccati, anāpatti; Ceteti na upakkamati na muccati, anāpatti; Na ceteti upakkamati muccati, anāpatti; Na ceteti upakkamati na muccati, anāpatti; Na ceteti na upakkamati muccati, anāpatti; Na ceteti na upakkamati na muccati anāpatti.

60. Anāpatti supinantena, na mocanādhippāyassa, ummattakassa khittacittassa, vedanaṭṭassa, ādikammikassāti.

Vinītavatthu.

Uddānagāthā.

Supino uccārapassāvo vitakkuṇhodakena ca Bhesajjaṃ kaṇḍuvaṃ maggo vatthijantāgharaṃ -1. Ūru.

Sāmaṇero ca sutto ca ūru muṭṭhinā pīḷayi Ākāse thamhaṃ nijjhāyi jiddaṃ kaṭṭhena ghaṭṭayī.

Sote udañjalaṃ dhāvaṃ pupphāvaliyapokkharaṃ Vālikā kaddamusseko sayanaṅguṭṭhakena cāti.

1. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno supinantena asuci mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi: kacci nu kho ahaṃ saṅghādisesaṃ āpattiṃ āpanno'ti. Atha kho so bhikkhu bhagavato etamatthaṃ ārocesi -pe- "anāpatti bhikkhu supinantena"ti. (1)

1. Jantāgharūpakkamo - machasaṃ

[BJT Page 284] [\x 284/]

2. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno uccāraṃ karontassa asuci mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe- bhagavato etamatthaṃ ārocesi. "Kiñcitto tvaṃ bhikkhū"ti. "Nāhaṃ bhagavā mocanādhippāyo"ti. "Anāpatti bhikkhu na mocanādhippāyassā"ti. (2)

3. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno passāvaṃ karontassa asuci mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe-"anāpatti bhikkhu na mocanādhippāyassā"ti. (3)

4. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno passāvaṃ kāmavitakkaṃ vitakkentassa asuci mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe-"anāpatti bhikkhu vitakkentassā"ti. (4)

5. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno uṇhodakena nahāyantassa asuci mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe-"kiñcitto tvaṃ bhikkhū"ti. "Nāhaṃ bhagavā mocanādhippāyo"ti. "Anāpatti bhikkhu na mocanādhippāyassā"ti. (5)

6. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno mocanādhippāyassa uṇhodakena nahāyantassa asuci mucci. Tassa [PTS Page 117] [\q 117/] kukkuccaṃ ahosi -pe-"āpattiṃ tvaṃ bhikkhu āpanno saṅghādisesa"nti. (6)

7. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno mocanādhippāyassa uṇhodakena nahāyantassa asuci mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe-"anāpatti bhikkhu saṅghādisesassa. Āpatti thullaccayassā"ti. (7)

8. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno aṅgajāte vaṇo hoti, bhesajjena ālimpentassa asuci mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe- "anāpatti bhikkhu na mocanādhippāyassā"ti. (8)

9. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno aṅgajāte vaṇo hoti, -1. Mocanādhippāyassa bhesajjena ālimpentassa asuci mucci -pe- asuci na mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe- "anāpatti bhikkhu saṅghādisesassa; āpatti thullaccayassā"ti. (9-10)

10. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno aṇḍaṃ kaṇḍūvantassa asuci mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe-"anāpatti bhikkhu na mocanādhippāyassā"ti. (11)

11. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhūno mocanādhippāyassa aṇḍaṃ kaṇḍūvantassa asuci mucci -pe- asuci na mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe- "anāpatti bhikkhu saṅghādisesassa; āpatti thullaccayassā"ti. (12-13)

12. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno maggaṃ gacchantassa asuci mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe- "anāpatti bhikkhu na mocanādhippāyassā"ti. (14)

1. Tassa mocanādhippāyassa - syā.

13. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno mocanādhippāyassa maggaṃ gacchantassa asuci mucci -pe- asuci na mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe- "anāpatti bhikkhu saṅghādisesassa; āpatti thullaccayassā"ti. (15-16)

14. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno vatthiṃ gahetvā passāvaṃ karontassa asuci mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe-"anāpatti bhikkhu na mocanādhippāyassā"ti. (17)

15. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno mocanādhippāyassa vatthiṃ gahetvā passāvaṃ karontassa asuci mucci -pe- asuci na mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe-"anāpatti bhikkhu saṅghādisessa; āpatti thullaccayassā"ti. (18-19)

16. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno jantāghare udaravaṭṭiṃ tāpentassa asuci mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe-"anāpatti bhikkhu na mocanādhippāyassā"ti. (20)

17. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno mocanādhippāyassa jantāghare udaravaṭṭiṃ tāpentassa asuci mucci -pe- asuci na mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi. -Pe- "anāpatti bhikkhu saṅghādisesassa; āpatti thullaccayassā"ti. (21-22)

18. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno jantāghare upajjhāyassa piṭṭhiparikammaṃ karontassa asuci mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe- "anāpatti bhikkhu na mocanādhippāyassā"ti. (23)

19. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno mocanādhippāyassa jantāghare upajjhāyassa piṭṭhiparikammaṃ karontassa asuci mucci -pe-asuci na mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe- "anāpatti bhikkhu saṅghādisesassa; āpatti thullaccayassāti. (24-25)

20. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno ūruṃ ghaṭṭāyassa pentassa asuci mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe-"anāpatti bhikkhu na mocanādhippāyassā"ti. (26)

21. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno mocanādhippāyassa ūruṃ ghaṭṭāpentassa asuci mucci -pe-asuci na mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe-"anāpatti bhikkhu saṅghādisesassa, āpatti thullaccayassā"ti. (27-28)

22. Tena kho pana samayena aññataro bhikkhu mocanādhippāyo aññataraṃ sāmaṇeraṃ etadavoca: "ehi me tvaṃ āvuso sāmaṇera aṅgajātaṃ gaṇhāhī"ti so tassa aṅgajātaṃ aggahesi, tassa asuci mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe- "āpattiṃ tvaṃ bhikkhu āpanno saṅghādisesa"nti. (29)

23. Tena kho pana samayena aññataro bhikkhu suttassa sāmaṇerassa aṅgajātaṃ aggahesi, tassa asuci mucci. Tassa kukkuccaṃ [PTS Page 118] [\q 118/] ahosi -pe- "anāpatti bhikkhu saṅghādisesassa, āpatti dukkaṭassā"ti. (30)

[BJT Page 288] [\x 288/] 24. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno mocanādhippāyassa uruhi aṅgajātaṃ pīḷentassa asuci mucci. -Pe- asuci na mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe- "anāpatti bhikkhu saṅghādisesassa, āpatti thullaccayassā"ti. (31-32)

25. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno mocanādhippāyassa muṭṭhinā aṅgajātaṃ piḷentassa asuci mucci. -Pe- asuci na mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe- "anāpatti bhikkhu saṅghādisesassa, āpatti thullaccayassā"ti. (33-34)

26. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno mocanādhippāyassa ākāse kaṭiṃ kampentassa asuci mucci -pe-asuci na mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe-"anāpatti bhikkhu saṅghādisesassa; āpatti thullaccayassā"ti. (35-36)

27. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno kāyaṃ thambhentassa asuci mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe-"anāpatti bhikkhu na mocanādhippāyassā"ti. (37)

28. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno mocanādhippāyassa kāyaṃ thambhentassa asuci mucci. -Pe- asuci na mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe-"anāpatti bhikkhu saṅghādisesassa; āpatti thullaccayassā"ti. (38-39)

29. Tena kho pana samayena aññataro bhikkhu sāratto mātugāmassa aṅgajātaṃ upanijjhāyi. Tassa asuci mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe- "anāpatti bhikkhu saṅghādisesassa. Na ca bhikkhave sārattena mātugāmassa aṅgajātaṃ upanijjhāyitabbaṃ, yo upanijjhāyeyya, āpatti dukkaṭassā"ti. (40)

30. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno mocanādhippāyassa tālacchiddaṃ aṅgajātaṃ pavesantassa asuci mucci. -Pe- asuci na mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe-" anāpatti bhikkhu saṅghādisesassa; āpatti thullaccayassā"ti. (41-42)

31. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno mocanādhippāyassa kaṭṭhena aṅgajātaṃ ghaṭṭentassa asuci mucci. -Pe- asuci na mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe-" anāpatti bhikkhu saṅghādisesassa; āpatti thullaccayassā"ti. (43-44)

32. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno paṭisote nhāyantassa asuci mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe-"anāpatti bhikkhu na mocanādhippāyassā"ti. (45)

33. Te kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno mocanādhippāyassa paṭisote nahāyantassa-1. Asuci mucci -pe-asuci na mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe-"anāpatti bhikkhu saṅghādisesassa; āpatti thullaccayassā"ti. (46-47)

1. Nahāyantassa - sīmu.

[BJT Page 290] [\x 290/]

34. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno udañjalaṃ kīḷantassa asuci mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe- "anāpatti bhikkhu na mocanādhippāyassā" (48)

35. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno mocanādhipāyassa udañjalaṃ kīḷantassa asuci mucci -pe- asuci na mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe- "anāpatti bhikkhu saṅghādisesassa; āpatti thullaccayassā"ti. (49-50)

36. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno udake dhāvantassa asuci mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe- "anāpatti bhikkhu na mocanādhippāyassā "ti. (51)

37. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno mocanādhippāyassa udake dhāvantassa asuci mucci -pe- asuci na mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe- "anāpatti bhikkhu saṅghādisesassa; āpatti thullaccayassā"ti. (52-53)

38. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno pupphāvaliyaṃ kīḷantassa asuci mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe- "anāpatti bhikkhu na mocanādhippāyassā"ti. (54)

39. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno mocanādhippāyassa pupphāvaliyaṃ kīḷantassa asuci mucci. -Pe-asuci na mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe- "anāpatti bhikkhu saṅghādisesassa; āpatti thullaccayassā"ti. (55-56)

40. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno pokkharavane dhāvantassa asuci mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe- "anāpatti bhikkhu namocanādhippāyassā"ti. (57) 41. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno mocanādhippāyassa pokkharavane dhāvantassa asuci mucci. -Pe-asuci na mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe-"anāpatti bhikkhu saṅghādisesassa; āpatti thullaccayassā"ti. (58-59)

42. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno mocanādhipāyassa vālikaṃ aṅgajātaṃ pavesentassa-1. Asuci mucci. -Pe- asuci na mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe-"anāpatti bhikkhu saṅghādisesassa; āpatti thullaccayassā"ti. (60-61) 43. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno mocanādhippāyassa kaddamaṃ aṅgajātaṃ pavesentassa-1. Asuci mucci -pe- asuci na [PTS Page 119] [\q 119/] mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe-"anāpatti bhikkhu saṅghādisesassa; āpatti thullaccayassā"ti. (62-63)

44. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno namocanādhippāyassa udakena aṅgajātaṃ osiñcantassa asuci mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe- "anāpatti bhikkhu na mocanādhippāyassā"ti. (64)

1. Pavesantassa - sī mu.

45. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno mocanādhippāyassa udakena aṅgajātaṃ osiñcantassa asuci mucci. -Pe- asuci na mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe- "anāpatti bhikkhu saṅghādisesassa āpatti thullaccayassā"ti. (65-66)

46. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno mocanādhippāyassa sayane aṅgajātaṃ ghaṭṭentassa asuci mucci -pe- asuci na mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi -pe- "anāpatti bhikkhu saṅghādisesassa; āpatti thullaccayassā"ti. (67-68)

47. Tena kho pana samayena aññatarassa bhikkhuno mocanādhippāyassa aṅguṭṭhena aṅgajātaṃ ghaṭṭentassa asuci mucci -pe- asuci na mucci. Tassa kukkuccaṃ ahosi: 'kacci nu kho ahaṃ saṅghādisesaṃ āpattiṃ āpanno'ti. Bhagavato etamatthaṃ ārocesi -pe- "anāpatti bhikkhu saṅghādisesassa. Āpatti thullaccayassā"ti. (69-70)

Sukkavisaṭṭhisikkhāpadaṃ niṭṭhitaṃ.