Kanitel nesanlik
Kanitel Massol de lopöp limepik in Paris ebinom, beginü limepän flentik telid, löfäb publüga parisik. Massol ebinom men selednik, patäb, glümik, seilik, dejoköl, in logs dagik oma glut glümik elelitom, e glötels e neflens epakoms lusagi: »Massol labom logedi badik.« Äso nesiäm gletikün paiklödom, id ati loviklödels (luklödels) anik eklödoms ed esevegoms plafo kanitele.
Dido mödanum parisanas peibetikälom dubü vög vemo milagik kanitela e pato läds elöfofs levemo omi, to lönef jeklik, kel pelücödätom ome.
In lopöp limepik lop fa Halevy, reg Karl VI., peplösenom ofen tiemo e pato neläbädakanüm eiplidom levemo.
Alif kanüm at pekanitom, läsevam nebepenik evedom. Ven Massol ekanitom kanümi at balidno, esusiflekom logedi ali sil, segun siäm bösoda, flagöl fa valüds tenüpik befulami neläbäda, keli elejedom ta taeli omik.
Lesenitüno publüg elülilom kanitele, e ven ifinom, yub nemaflik edutonodom domi. Abu süpito läsevam emuedom. De geil, köi Massol ilogedom, cinan pöfik edonilefalom su städi e pemopolom deilöl.
Bi zid at ejovom vemo, tim anik efegolom, jü lop peplösenom denu. Fino eplösenon denu lopi e Massol, memöl nog lekulado zidi lügik, elogedom atna disivedi ali sieds musigelas, ven ekanitom neläbädakanümi.
No lonedo ton lätik ifetonom — eko musigadilekel, Habenek, lesasänan, emalädükom, evegom ali löd omik ed edeilom del kilid.
Plu, ka siso epükon en nu, das Massol labom »logedi badik« e sägo süenikans e lisälikans eseiloms visü jens no pödenonöl. Ven sikodo lop peplösenom kilidno, dom ebinom tu smalik, al lasumön lülogelis valik e lemödikels pemütoms votaflekön. Valädam publüga ebinom legletikün, va jekik, neläbädakanüm oflagom denu vitimi.
Massol ekanitom, no nen dazunam linedik, abu ko vönik vög glümik, publügi betikälöl. Iflekom logis al lojöpi doma, kel lebalik ebinom no pabepladöl. At elonom tedale yunik e liegik, keli plepadams tefü täv lonedik eneletoms kömön pötaimo ini teat. Tö du kanüm nesanlik ebetlidom lojöpi ed elüvom oti denu pos fin süfa. Zeili täva omik no elogedom. In miedazifil flentik edeilom süpito sukü fläp.
Massol ekanitom sis tim at no fovo: »neläbädakanümi«. Fenik lifa len teat, esludom fino plivadön. Balul 14. yela 1858 evilom deditön oki de publüg parisik. Teat äbinom padafulöl fa zilaks cädikün limepäna yunik, kels ikömoms, al lilön nogna kaniteli ditöl, kel esutlidom lätikno in lop de Rossini »Tell«.
Abu ven limep e jilimep evegoms ali lopöp — eko ezidom jekik mölodablüf et gaba de Orsini Felix e kopanelas oma, mölodablüf, kel fe espalom lifi de Napoleon, do ta oti pidilekom, abu plu ka pösods tum, fädiko nilo binöls pefunoms e pelublefoms.
Lipem e jimatel oma evegoms deno in teati, do pivunoms no püliko ed elülogoms nedlediko bitopame jü fin, du seo elutönon kodelis mölodablüfa ed emopolon funis.
Kastöf lejekik at efinom fäti, kel ekopanom ai kaniteli Massol du lif oma len teat.
Se Mulapenäd nebolitik: Volapükagased 1888, Nüm: 5, Pads: 26.