Hasau di krisi nikas (Grimm)

From Wikisource
Jump to navigation Jump to search

FYETRA index

Melan pa mizi vena ka kyoen ep’iya; i kyua su store sfola sibà iskon e ami pičik vepe iva dià. I sai yai zai dia hegen kurla i mèa lum’e dia; in ami epen foratu ki lulas, bukon: - Vasas s’iya sfolasu sibà kyuven; e der esà siba, ai per askya. Ei iskon e ami pičik veper iva dià -. Dia ka reyi sula hullen iskyašu; len movas su svuke goh’i ken: - Mizi das, pures on iya ya; o gier - . Isi ey pilen ni miluti ta su nume bi krisa ey tien: « Ipa sibà, en sa gimi ». I mandi ey layben i ven ipa.

Dia paten mataru i len nai letrasu tis hegen duni puša laà; hyen ebi mata i tie: « O himen iva minsi epekanu». Ni mata mi hegen daba: olae sufalagu i laà mi stida buhen. Olaen byoga tis, tiranu ji vyolkas i plepen ga klavaru. Sibi tai luki byogada ka sen i hupen setatu klutasu; tien nine mami niza, ni ami beten ninen lal’iya ka sum’i samyi. Kapen byogadatus ka misu de iyas sau suvi i ken: - E tya Tumà -. Gien ninan t’in e somen tui guyasus. Pi vasa pai voma meyon dia eben byoga in epen byogadas ai t’ipeama ipa yen. – Mi, - ey buken, - e ka ninan: pičik milas melan hegen klava su olae mataru i luki ta hollen laynu -. Igi dia delen ta deni ipa ti sibà e hyen šaru, i ken: - Lapyes, goni udas, ipea mair kape faka dari divatu? O lakyer ne ji krisi tligasus. – Stepanyu ya, dia! – byogadas buken i stepen ipea iste ga. Igi dia fren faka divavu su ke: « Am’ipea heger fakasu si e doryos i gruos in emya pos isi o luale ».

Ipea elnen fakasu ni adyen ga in imala ninen ga mami šargaru. Klofaru sen fabala, yuten tai i hegen megala. Ami eben va-grumi ta pli katen neni rā. Va su se ipea zaten ga i ken: - Upinu a in upitu? – O byoganu, - e buken, - i le dari diva, vuk’ake kape faka. Ni su adyen ga wafaru o gir male sai. – Miz’ipea, - vena ken, - a hegen mega ronàs in ami ey luale doryer na. – Askya meyes, - ipea ken, - o mi zave; ni milmi eši o myui moi -. E plapen stugaku i planyen. Yai loi ronas alen i safi epen ka milut’ipea ti. – Ah, - va-grumi ken, - sed’ipea, adyen ga wafaru in o kuben glarašu; e ake kape faka dari divavu -. Ronas beten faka i tren: fro ipea ake doryo ami hege. Igi sfai ronas gladen ga i pima fošen faka i fren mita kidu ko ipea su hegen vepes iva dià. Yai blanepen stugaku tis ivasa; in ami e haki ey ven faka i tusen fela. Diva su beden faka pen ki fron, stepen fuhi lilla vepà i vyopa vepen ipa sibà; in ipea su e lal’i flyi va samen sub’i suvi nesu. Wi yai dia lualen megra gi i sen iskya drimon in ipa sibà velpa ivà gi. – Vidi? – e ken: - fakaru yo fren mani stepas -. Igi diva ven faka gai e ma’se ki fron. Dia tren i delen ta heton. Epen ipeytu ki pon i vidi kapen mani si. – O mi lume, - buken, - mimi heton malaru o su plane wafaru -. Safi dia ken: - A mi ganer es lei! Ka ge iva yo ake kape di krisi nikas hasà haspanu; ai a kape maer kye iva yo -. Dia hil’es gane vadye sbari. N’ipa sibà buken: - Goi, o ler klape krisi nikas: o mi zave hasa -. Len i anden tela.

Fela gamen ne mami mara; gemafu neda epen ki trela ye in e lume ki. – O lum’emya, - ipa sibà buken. – Ig’iti kes, - neda dilyen, - vidi lirga šorà milaen ga su kaddi hebe ula i yoi eni lā. – Vipes o luale, - buken, - in a lumer -. Luden fela g’i hege miti marafu; in ei la si neda epen ki trela ye in e lume ki. – O lum’emya, - buken. – Ig’iti kes vidi fita marà yon su kaddi de krisi dumas yoi eni bladas. – Vipes o luale, - buken, - in a lumer -. Luden fela i hegen mami ša ki ake dane. Sufaka epen ki trela ye in e lume ki. – O lum’emya, - buken. – Ig’iti kes, - sufaka ken, - vidi bari o ake le nu i tu mi adasu ve arya. – Vipes o luale, - buken, - in a lumer. Su melen ša e ninen eba haspà. Tai dai kuf’i hos’i hasa mi megaru ni gruva ye katan mami lešaku. – A ge ki? – va epen i vame mi bai riyi. – O gir di krisi nikas hasà, - e buken, - aymi o mi ma’kye velva yo. – A epe bi, - va ken, - ai hasa luale i nine na e doryer na; ni o glare, g’ene kipe na -. Va bilden ne čenyaru i ken: - Omes ga unyahus pustrà yo, tai a kiman. – O’, - ipea buken, - goi; ni ei gir lume di bas: vidi lirga milaen ga su kaddi ve ula i yoi eni lā; vidi fita su kaddi de krisi dumas yoi eni bladas; i vidi sufak’ake bari le nu i tu i mèa ve arya. – Epas peki, - va-grumi buken, - ni a hei i šuvi i deles ki hasa ke ami o yeke di krisi nikas. Foi mala hasa lualen mega. E su eben delen ha mi byi. – O mede fiva, fiva pei klakà, - ken, - sai aba mi goi -. Lenen emi stahu ni ganen nine mia. Gruva breken: - O yoi fafen i sapen, - ken, - i luli a pe misapa: bari de fiva pei klakà punaru. Kates i dulmes -. Hasa su kren i glen e milmi; buren kopa gruvà babaku i ken va wi myes nuntas. E mi nemen planye, su hede i groe.

Igi va-grumi ta klapen krisi nika, yeken i paten neni.- Ah! – hasa waken: - a pe ki? – o den reri pana, - gruva buken, - in igi klapen nikas ya. – A panen ki? – hasa epen. – Panen fovi lirga su kaddi ve ula, yoi milai i v’eni lā. Vidi? – Ah, ai ey lume! - hasa buken: - lirgaru teklapu tai fuga; ai ey dorye ne ula luander file -. Gruva luanden mye nuntas tis e planyen i groe su vevepe taldas. Igi va yeken ja nika. – Ah, a pe ki? – hasa safi waken. – Mi safes, - va buken, - o pen su pane. – A luli panen ki? – e epen. – O panen yokaru fita jabasu, isi ta de krisi dumas i yoi eni bladas. Vidi ana? – Ah, ai ey lume! – hasa buken: - tai kleka nekye futa; ai ey dorye ne luli der krisi dumas; ni ai kleka lude nekye fita dai rire. Ni mi anges no panasus ya; ai luli stoke plana yo der čaka -. Gruva šuven ne i luanden mye nuntas tis e planyen i luanden groe. Igi va klapen dya krisi nika i yeken. Hasa ompen su wake i ge rase ni va luli šuven ne i ken: - Ki resa ai de reri panas! – A panen ki? – e fruki epen. – Panen sufaka gine ake bari le nu i tu mi adasu ve arya. Vidi ana? – Ah, e mikopi! – hasa buken: - Ai ada le dane ša, e ake ve volka; miti t’ake pe sufaka in e himi -. Va su yeken di krisi nikas i den buka di epavus, gruva angen hasa nwi ka planen tis vasa hege.

Hasa su len gruva myen čenya stila’unyanus i luli den pei mida sibà ipatu. – Sai di krisi nikas, - ken, - ki hasa buken epavus ya a ski lapen. – O’, - e buken, - o lapen i tayter goi. – A dake miti mia, - va ken, - yoi ma’le felalu ya -. E vuben va-grumi ta ka merkanus hemen in e puren haspa, suvi su emya ganon es goi. Ami ninen sufaka e ake ve sikan buka. – Isi spitifes no, - ipa sibà ken, - yai o ker gu a ma’hime ga -. In ami miti setaku, ven lika hasà: - Ami ka ge dane ša, ves volka kiraru -. Luden fela g’i hegen mara upi miwi fita; in ei neda epen buka. Igi e ken ta lapen hasanu: - Doryes kleka ka nekye futas ye i fita luli der krisi dumas -. Neda vuben i ven vinsa j’ihas moli krisasu k’aken hele ne. Mandi hegen mara milai lirgà. E ken nedatu ta hasa ken: - Tai fuga teklapu; lenes i doryes i luli lirga byai ver ula -. Neda vuben i ven miti j’ihas moli krisasu.

Ipa sibà mandi hegen mega upi velva ka bai sumen su luse i lap’emya ganon goi. E kapen diatu ta e epen, di krisi nikas hasà; i dia su se č’ihas moli krisasu, subi ken: - Yoi emi aysa pon in a ma’kye iva yo. Ni lubi pavya kes upinu dai krisa? Ah mambi ziza! – O danen ša, - e buken, - i ninen tai setaku ari frā. – Ei o mair klape? – tui grelasu dia epen. – Maki a ge; - luki ta buken, - šaku sufaka; nenu spitifepes i maer tue vovas ya miti setaku. -. Greli dia yayi elnen i su hegen ša tusen sufakatu e spitifos. Sufak’alen in uyepen sufaru; i su hegen miti seta ven volka kiraru in ompen sufanu tagyaku. N’iginu dia aken pe sufaka ribàs gi rasagu. – E lwi pe? – Ski, mèa myen kuga.