Aglait angajokânit Londonemêtunit pijut illagêktunut Labradoremê tunut
angajokânit Londonemêtunit pijut illagêktunut Labradoremê tunut
1891.Jâre una atorta vut uvloĸsiorviksoangovok uvaptingnut angajoĸaujunut, Englisitut [naitomik] taijanjunut S. F. G. mik (Society for the Furtherance of the Gospel) imaipoĸ: piniaĸttigênik oĸautsit tussarnertnt siamartitauningænnik. Jârit 150it tamattomane ĸângersimangmatta taimangat, angajoĸât Londonenmêtut aivorlivut jâreme 1741 me, [Gâdil] nâlegauvianik siamartitsijomamut, angeĸattigôtainalaungmatta: Amêrikame ajoĸertuijôjuksat Londone apĸusârlugo pijut siniktartitsomavlugit pattangaititsomavlugillo ikajoromavlugillo ajugaringitamingnut.
Jâreme 1768 me illagêt Hernnhutemêtut kajnsimalerput ajoĸertuijuksat sivorlipsingnut tillijomavlugit. Taipsoma sivorngagut Kristian Erhard sivorlipse tarningit pivlugit inôserminik ipperailauĸpoĸ, nunapsinge âne toĸotaungmat. Illagêt ajoĸertuijersoangita tagva angajokât Londonemêtut; Gûdemut okpernerme taimangallo tamât umiaĸsoaĸartitsilauĸput, ajoĸertuijuse nunapsingnut pijungnarĸovlugit utterungnarĸovlugillo tagvangat, pairilauĸpaillo ajugaringitamingnut. Illipselo, mâna Gûdib nâpkiningninganut okpertunik nunaĸattigêngojose, pijuksaunipsitut nertornartomik unganermut ajoĸertuijoĸotise ikajoromagupsigik, uvaguttauĸ ikajorniarluta soraerniangilagut.
Piluartomik tussudlarpogut nellojnnik [puigorĸonnase], sulle illipsetut ajungitulliviolungitunik oĸautsit tussarnertnt ĸaumasingata nuininganut. Nunaĸattipse illangit târtomêput [sulle]. Illipse okpertunut illingagapse, taipkua [Kristusemut] tessioraksarivase. Taimailiungkupse, kangunartomik nellojut [issumanginut] piniarninginullo tammartitaudlarniarpose, sôrlo Nagvarme jârine ĸângitainartune pijoĸalaungmat kiksanartomik.
Kuviasukpogut, illapse illangita nellojut issumagitsiarmagit. Gûdib [Anernerub] ajunginerub mâna sillaĸsoarme okpertut ômatingit angijomik aulajârtipait, taipkuninga târtomêtunik oĸautsiniglo tussarnertunik tussalaungitunik naiperĸotigosulerĸovlugit. Illipsingnuttauĸ [oĸantsit] tussarnertut unertûtigijauvut, illipselo assipsingnut pititaksaridlarpase.
Tunergutispingnik [tamattaoniunga] illingajunik tussarupta, tamât ĸuviasukpogut, tussulutalo, Nâlekab assingnik sulle apĸutiksaĸartiniarmasse Nâlegauviata sianartitauninganut illingajunik. Tunergutise achânitat Surinamemut tillikliutjaumavut, kattimaviliornermut Hamiltoneme illingajuksauvlutik; [ 2 ]kattimavingmik angijomik pijariaĸarmatta. Gûdib angijomik nuname ipsomane kiaktalingme ajoĸertuijut piniaruingit [anllitidlarpait] piluartomik ĸernertane napârtomiune. Unuktut nellojôlauĸtut Jêsuse ĸennerât nagvârlugolo, angakkullo târtublo pingit ipperarlugit, baptitaujomalarmiglo. Illangita aglât Surinamemiut ĸernertat iglugasait illangine kivgartortiovlutik nunaĸatimik tarningit pairitsiarpait [saimanartomik.]
Angajoĸât sivorlivut jârit 150 it mattoma sivorngagut pigiatainalermatta sivorlise ikajorlugit, taipkna inutômarilauĸput nunamingne. Mâna assianimarik illinganeĸarpoĸ nunase. Illangit, inumariolungitut, seĸĸinermiut nunapsingne nunaĸarmarikput; aujamelo tamât nunase Zikonanut [lunuksivalliajunut niviosôngovoĸ]. Tamakkoa taimaitillugit Nâlegaĸ imâk issumaĸarĸôrpoĸ; taipkua Zikonamiut kablunâllo ĸablunângajullo piniarĸattigilugit pijuksaugupse, tamattomûna okpernise ôktorlugo pijomavoĸ. Taipkua illangit ânanâmaringnik illuseĸarput, illangille Gûde sivôragilugo pingilat, taimatullo ôktorpâse piungitullerĸojomavluse sunatuinakkut. Omatisele ajoĸertortautsiarsimavut ĸaujimatsiarungnarlutik, suna idula artôngmangût, sunelo piungitôngmangât? Tamanna ĸujalijutigisink Gûdemik, pitsartuitaunasnaritse [Nâlegapsingnut], nangerungnatsainarĸovluse anlajuidluse tamaine idluartune nâmagijanjunelo piulijipsingnut.
Taimaitut illangita niuvervigilugit perĸodlarpâse. Agviaromangilapse uvagut, nelâgut pijariaĸarupse pijomajapsingnik, akkiliksaĸangikupselo issumagerĸâraksapingnil. Sillaindlarpoĸ akkiliksat unuksitidlugit attausiolungitunik niuverveĸarnermut. Europame Amerikamelo unuktut taimailiortut parnguanaersimavingmnt aglât pitianĸattarput illâne.
Nangmineĸ pivluse ĸuviasukpogut, illapse illangit pinasuatsiarmatta akkiliksaerutijomavlutik. Kanortôk illûnase [oĸumainartoâlungnit] tomakkonangat piulijaujungnalauritse!
Piluartomik tamattominga kammarĸojomadlarpapse: kinamullônêt ĸissit tuktujallônêt niorvgutiginiarasigik ukiome ĸainiartome pijariaĸaromâtase. [Annorât] ĸablunâktajat itjeĸadlarningane nunapsingne sunaulungilat kissillo Gûdib tumergutingit nunapsingnut aulaigupsigik, tagva aĸsârpose nangminipsingnik timipse ĸanoengitsiarninganik nukkeĸarninganiglo. Puigorniarase, tamâne nunab illinganingine inuk, unuktunik pijariaĸangitoĸ nertornartomiglo atutsiartoĸ Gûdib tunijanginik inungnut pinasuatsiartunut piorisârtunullo, -- tânna nellâgut akluinersaudlarmat inungmit unuktovaksoarnik pitaĸartomit.
Assianigle aglagaksaĸarivogut. Jâreme ômane, uvagut uvloĸsiorviksoarijaptingne, angijomik ĸillanârpogut, arvertarnise okpernerme ĸuviasûtigijungnarajarnptigo illûnâne. Tussaunajaptingnulle Labradoremit ukiame ĸângersimajome angijoĸsoarmik kappiasuktiaudlarpogut pivluse, piluartomik niuverniarneĸ niuverviptingne attosôk pivlugo, agviarĸôrniugalo ômatipse illingatsiarninginik okpernipsingniglo. Jârit pingasut mattoma sivorngagut ĸattangutib Latrobib nelipsalauĸpâse, uvaptingnut tillijauniavlune. Sôrlo tâpsoma taipsomane oĸautilanngmasse, uvagut ninvervit igullo tamaita assingit tamakkonanêtullo perĸutigivavut. Killanârapta ikajoromavluse, idluartomik Gûdib sângane inôjungnarĸovluse, niuverveĸaromavogut, imâgle kissiane, malligaksat niuvervingme atorĸojavut, kamagitsiarupsigik. Niuverveĸarpogut nvagut pivlutaungitoĸ, Missionelo pivlugo idluaĸutiksapsingnullo. Taimaimat tussumarikpogut, niuviaksanik pissilerĸonnase illipsingnut nellâgut atoraksanngitunik, taimaimallo akkiliksaĸarungnaerĸodlarpapse.
Uvagut nellivut, taimaktauĸ ajoĸertuijut nelliat akluititaulungilaĸ ninverniarnermut ômunga, inuit nellâgôngitut taimak oĸakykayrakkiarnattam ukkuoseki ukkabgut aglât tamanna taimaidlarasugilanralloarmatsuk. Ammalo akkunapsingnêtoĸarĸôrpoĸ illanginik imâk issumaĸartunik: idluartoĸ idlnitorlo pivlugo ninvervingme issumaĸarungnaramik kattimavingme ajoĸertujiunelo attoraksanjub assianik; niuvervingmelo tamât mikseĸârmariktonik oĸarlune pijariaĸngimat. Naglikatavut ĸattangutivut! Taimatuksaungigalloarpoĸ illa! Taimak inûb ômatinga inôsingalo sujuktitaujungnarmarikpuk; pinugitoĸsoarniglo mallikteĸarungnarpoĸ, tuksialungikupse Gûdemut, mikseĸânginermit, puisungnermillo nâmaksinginermillo saputiluse perĸovlugo.
Takkogitse! nâmaksinginermut jâreme 1887/88 melo ĸanoetunik Zoaremiut illuseĸartitaulaungmatta. Kappianadlarajalauĸpoĸ, taipsomane Kale ajoĸertuijut illanganik toĸotsinajalauĸpat, pisarailuadlarlune ĸukkilanrame niuvervik torârvigilugo.
Takkogitse! nâmaksinginermut jâreme 1887/88 me Hebroneme kappianadlartomik pijoĸalaungmat! Mâna sivorlerpâmik piviksaĸarpogut okautijungnarluse, kiksadlarluta Hebronemiut piniarniâlungit ajoĸertuijoĸotimingnut nâmagingimurikkaptigik illa! Kangusûtigivavut, illagêt okperônerartut taimak pinia [ 3 ]Page:Aglait.pdf/3 [ 4 ]Page:Aglait.pdf/4