mist bæstai fastain ođđasist,
vai su sist rafhe lifči mist!
(Suomagiel. o. s. g. 195. mielde.)
Nuotta: Mi šadda hætten migjidi.
Mel. Hvad kan os komme til for Nød.
30. Min oapat Ibmel bassevuoigŋ’
min bæste rievtes oskoin
duott’ vaimost adnet rakisen
ja balvvalet su rievtoi,
vai hirbmad jabmem vuostai nuft
su varra sarjin oaǯǯop mi
dam bæstem, maid son fidni!
2. Du dærvas oapa famo min
don væket vaibmoi vurkkit,
ja sane laibin, mailhin divt’
min ællem oudeduvvut!
Min suddost jamet, ođđasist
min rieǥadatte vuoiŋast fast,
vai guoddep osko šaddoid!
3. Go hægga vuolggegoatta mist
min jabmem bačča boddost,
de vare dalle duojad mi
min vaimost dovdašeimek,
vai dorvolaǯat sillumek
mi Jesus gitti ravvijep
dam vurkkit alme rafhai!
(Guldb. 246. Kingo 204.)